Baww

Eilinen voitto liikuttaa mua kyyneliin asti. Tällaisina hetkinä pieni ihminen toivoo, omaavansa (voi hyvät surkeat miten huonosti siedänkään sanontaa "jonkin omaaminen") Vesa Keskisen silmäpussit joihin säilöä ilonkyyneleensä myöhempäin aikojen varalle.

Nyt taas joutuu sietämään kahta ihmisryhmää, joilla molemmilla on intohimoinen suhde urheiluun/politiikkaan/euroviisuihin/maailman tapahtumiin. Toiset huutaa himoissansa kurkku suorana, kuinka niitä ei kiin-nos-ta jokin edellämainituista, "ÄLKÄÄ tulko kertomaan mulle", kiljuvat he täyttäen sosiaalisen median seinät ja muutkin tasaiset pinnat, loukkaantuen henkilökohtaisesti jokaisesta Suomen lipusta/vaalilauseesta/mainoksesta/keskustelupalstasta unohtaen, etteivät valitettavasti ole internetin tahi maailman ainoita ihmisiä.


Toinen ihmisryhmä on ne, jotka tosiaan muistavat sen finaaliin asti ja voittoon pääsemisen. Ja muistavat. Ja muistavat. Ja muistavat. 2011 nevö forget. Joka helevetin baarissa ja foorumilla ja niemessä, notkossa, saarelmassa ja sateenkaaria paskovien yksisarvisten universumissa on vähintään yksi kappale tällaisia. Turpaan kaikkia, jotka rohkenevat muistuttaa tappion vuosista. Niih!

Ka, kesä on tullut. Hälytyskeskukseen on tehty (pääkaupunkiseudulla) n. 40 ilmoitusta itsensäpaljastajista.




Loppuun Photoshop-piirtopöytä-vastaväri-harjoitelma. Klikaten isommaXi.