Rastojen hankinta ja -hoito-ohjeet

Heipzxz! Oon selannut hurjalla mielenkiinnolla kaikenlaisia ulkonäköön liittyviä ohjeistuksia ja koska juuri kirjoitse perehdyin aiheeseen nimeltä Rastat, kannan korteni kekoon tässä tärkeässä asiassa, kuten moni muukin näyttää tehneen. Ilahduttavaa, miten niin moni bloginpitäjä on omaksunut jamaikalais-afrikkalaista tapakulttuuria.

1. Rastamateriaalin hankinta
Karibianmeren saarelta löytyy se aito ja alkuperäisin rastamateriaali. Halpakopioita on siinnyt muuallekin maailmaan, mutta jos vain mahdollista, ui Väli-Amerikkaan. Täältä löydät aidoimmat rastat. Rastoja on useanlaisia ja näistä tunnetuimpia ovat Twelwe Tribes of Israel- ja Bobo Shanti -rastat. Rastoja saatat löytää myös Etiopiasta.

Useimmissa rastaa käsittelevissä blogeissa puhutaan muovista (?) kuiduista (??) ja kaikenlaisesta perverssistä aina höyryttämisestä takuttamiseen (??!), mutta rastoja käsitellessä suosittelisin unohtamaan moiset barbaaritavat. Voi muuten pian hyvinkin käydä niin, että rastat käsittelevät sinua. Rastamateriaalia kannattaakin siis lähestyä kunnioittavasti, kivikautisen metsämiehen oveluudella. Paras tapa saada mahdollisimman paljon rastoja yhdellä kertaa on virittää verkko- tai kuoppa-ansa, asettua sen taakse pensaikkoon ja huutaa "Haile Selassie I".

Materiaalihankinta on ehdottomasti vaativin vaihe. Seuraavaksi onkin hämmentävän suosittu tapa rastojen hyödyntämiseen ulkonäköseikkana, nimittäin...

2. Rastojen valmistelu ja kiinnittäminen
Jostain kumman syystä rastoihin mieltyneet tahtovat vangita nämä harvinaisen ryökälemäisellä tavalla: ompelemalla ja letittämällä päähänsä. Allekirjoittanut ei tätä kolonialismin kasvattien julkeaa paluumuuton estämistä ymmärrä, mutta koska tapa lienee ilmeisen suosittu, on siihenkin oltava säälliset ohjeet.

Rastoja on keskenään hyvinkin erinäköisiä: ohuita, paksuja, lyhyitä, pitkiä, miehiä, naisia. Toisia se häiritsee enemmän kuin toisia, ja he pyrkivät hankkimaan keskenään samannäköisiä, jotta "vaikutelma olisi tasaisempi". Toiset hankkivat tietoisesti keskenään erilaisia rastoja, jotta ne "näyttäisivät aidommilta".

Rastojen valmistelussa kannattaa unohtaa ne silitysraudat, huovutusneulat ja varsinkin kammat - niillä ette pääse puusta pitkään. Paras tapa valmistella rastat tulevaan on selittää asia rauhalliesti heidän omalla kielellään patwaksi.

Rastojen kiinnittäminen ompelemalla on epäeettistä ja letittäminen mahdotonta, joten jonkinlainen hellävarainen sitominen tai teippaaminen on suositeltavaa. Rastoja voit kiinnittää päähäsi niin paljon, kuin uskot penkistä otsalihaksilla nostavasi.

3. Rastojen hoito
Jos olet näillä ohjeilla todellakin päässyt kohtaan kolme, olet aikamoinen sankari ja vapaudenriistäjä, eikä sinulta sovi kieltää rastojen huolehtimisen ohjeistusta. Rastojen ruokavalio on perinteisesti I-Tal, joka ei sisällä lihaa eikä suolaa, vaan pääosin kasviksia. Pyhä yrtti, ganja, ei ole pakollista eikä oman maasi lainsäädännön vuoksi suotavaakaan, mutta rastoille tärkeä meditaatioväline. Sinun tulee myös rastoja päässäsi kantavana suhtautua heidän kokoontumisiinsa ja rukoushetkiinsä kunnioituksella. Olit sitten sillä hetkellä vessassa tai nukkumassa.

Mikäli rastat pysyvät päässäsi terveinä ja tyytyväisinä, pitäisi lopputuloksen muistuttaa jotakuinkin tätä:

(kuvien lähteet: heymusica.com & galaxyaudio.com)

4. Niille, jotka hiffasivat etten puhukaan hiuksista
Afrikan mantereelta raahattiin suuria määriä alkuperäiskansaa orja-ainekseksi työmaille. Jamaikalle dumpattiin ne vaikeimmat tapaukset, joista edelleen toimiva Rastafari-yhteisö polveutuu. Sana "rasta" on siis lyhennys henkilöstä, joka tähän kyseiseen yhteisöön kuuluu. "Rastat päässä" on siis yhtä kuin "nyabinghi-rumpuja pärisyttävät, Jah'n nimeen vannovat orjien jälkeläiset päässä" ja "rastojen höyrytys ja niiden päiden kiinni polttaminen" on yhtä kuin jotain sanoinkuvaamattoman brutaalia.

Suomen kieleen itseensä parkkeerannut sana "rasta" on menettänyt alkuperäisen tarkoituksensa. Itseäni huvittaa mielikuva siitä, kun joku sanoo "käyneensä suihkussa ja pesseensä myös rastat". Korrektimpi nimitys tälle takkuisalle hiustyylille olisi siis locksit, jota itsekin aloin käyttää perehdyttyäni aiheisiin "rastat" ja "mitä vittua nyt taas, Hessu". Sanaa "rasta" näkee ja kuulee jopa virallisissa yhteyksissä, ja siksi olisi varmasti erittäin vaikeaa vakiinnuttaa käyttöön sanaa "locksit".

Yhteenvetona siis:
Olkoon päässä itse kullakin locksit, rastat, paloautot tai vaikka kävelykepit, mutta allekirjoittanutta tulee aina ja ikuisesti huvittamaan sana "rastat", kun puhutaan hiuksista, eikä ihmisistä. Aiheesta kiinnostuneelle suosittelen vaikkapa Bob Marleyn elämäkerran kertaamista tai suomalaisen jamaikankävijä Kari "Kosmos" Saariston kirjaa Natty Congo Bongo: Juurijuttuja Jamaikalta.

Ps. Olen itsekin käyttänyt sanaa "rasta" puhuessani hiuksista, mutta en enää perehdyttyäni aiheeseen. Paitsi vahingossa.
Pps. Ja mullakin on locksit.